terveys arkistot - soppaa ja sirkushuveja

FLUNSSA TULI TALOON

Muikut flunssassa / Soppaa ja sirkushuveja

Muikut flunssassa / Soppaa ja sirkushuveja

Voihan räkä!

Muikut on ekaa kertaa flunssassa ja tietty äiti on myös. Täällä ollaan kilpaa pärskitty ja niistetty ja yritetty osua baby mistillä sieraimeen. Kovaa kuumetta ei ole onneksi kenellekään noussut, joten olemme hyvin pärjäilleet kotona suppojen ja hunajateen avulla (arvaa mikä hoitomuoto on kellekin..).

Niin ja tietty ettei liian helpolla päästäis niin kumpainenkin vauva taitaa kaiken kukkuraksi kasvattaa ekoja hampaitaan. Kuolan määrä on huvittava!

Jos tää tästä vielä pahenee, niin pilkottua sipulia sängyn alle tuntuvat suosittelevan – löytyiskö teiltä muita vinkkivitosia nuhapöpön karkoitukseen?

MARMATUSTA SÄNGYN POHJALTA

Mikään ei oo kurjempaa kuin olla kipeenä. Paitsi olla kipeenä ja raskaana.

sick / Soppaa ja sirkushuveja

Taitaa olla stressi ja apua-kaikki-muuttuu-niin-nopeastiahdistus, kun meikäläisen kaatoi sängyn pohjalle.

Eilen oli aamulla herätessä vähän sellainen ”onkohan flunssa tulossa” -fiilis. Reippaana kuitenkin söin aamupalat ja menin töihin, mutta se fiilis tuntui vaan kasvavan kasvamistaan. Päätin puolilta päivin häippästä toimistolta ja luultavasti juuri kreivin aikaan. Koskaan ei ole kotimatka tuntunut niin pitkältä. Joka askeleella teki mieli karjaista kun liitoskivut olivat sitä luokkaa. Ratikassa oksetti, nokka vuoti ja korvissa humisi. Kotona kuumemittari kipusi aika vauhdilla yli 38 asteen, mutta pari panadolia ja muutaman tunnin unet saivat sen laskemaan taas normaalilukemiin. Siinähän se ilta sitten menikin, horroksessa elämäni pahimmasta närästyksestä kärsien. Jaakko pääsi vasta illalla myöhään töistä, mutta toi tullessaan nepskuruokaa, jota sain ihan kiitettävästi syötyäkin. Edelleen tänään olo on aika jyrän alle jäänyt, mutta kuume on pysynyt poissa.

Näin kai se oma keho pistää stopin kaikelle kreisille sekoilulle, jos ei itse osaa ottaa iisimmin. Takaraivossa kolkuttaa lauantaiset häät ja alkuviikkoon sijoittuva muutto – kuka järjestää ja kuka pakkaa?! Jaakko on illat duunissa eikä noi meikäläisenkään hommat tekemällä loppuis. Tietysti tärkeintä on nyt kuunnella itseään ja pitää huolta masussa kasvavista vauvoista. Tyypit ovat muuten ihan ihmeissään, kun mutsi vaan makaa. Monoa tulee niin maan perkuleesti.

ENSIMMÄINEN VUOROKAUSIKÄYRÄ

Rakas ruokapäiväkirja..

Tänään oli eka päivä, jolta kirjasin ylös verensokeriarvot ennen ja jälkeen jokaisen aterian. Neljän päivän paastoarvot mittasin tuossa pari päivää sitten ja luvut olivat vohveli-iltaa seurannutta 5,6:sta lukuunottamatta kaikki 5,0. Ja raja-arvohan on 5,5 eli hyvin menee!

Aamupala / Soppaa ja sirkushuveja

Aamupaasto oli tänään 5,1. Jaakkokin heräsi vapaapäivänsä kunniaksi mun kellon soittoon ja ahkeroi meille aamupalaksi kupposet kahvia, ruisleivät sekä pikkukipot kreikkalaista sitruunajogurttia myslillä ja pakastemarjoilla. Tuntia myöhemmin verensokeri näytti 6,0. Näiden aterioiden jälkeisten arvojen tulee olla alle 7,8 ja neuvolaan on otettava yhteyttä, mikäli se toistetusti ylittyy. Voin jo tässä vaiheessa paljastaa, että loppupäivänkin aterioiden jälkeiset numerot olivat vallan mukavia ylöskirjattavia.

lounas / Soppaa ja sirkushuveja

Töissä vetäisin lounaaksi lähi-ässän palvelutiskin valmista savulohisalaattia (salaatti, savulohi, kurkku, punasipuli, kananmuna) avocadolla tuunattuna sekä palan varrasleipää sulatejuustolla. Arvo ennen lounasta 4,7 ja tuntia myöhemmin 4,9.

Iltapäivästä ehdin pyörähtää kotona appelsiinin syömisen verran ennen kiiruhtamista monikkoperheiden synnytysvalmennukseen. Kotiin ajellessa repsikan paikalla istui yks persiiseen ammuttu mamma, jolle mikään miekkosensa ehdottamista iltapalavaihtoehdoista ei kelvannut. Sitä suututti, kun ukko oli mussuttanut pipareita sen nenän edessä ja ehdotteli ruoaksi ranskalaisia ja nakkeja, vaikka terveellisesti pitäs syödä nii! Kiukkumuijan verensokerit näyttivät 4,2 ennen iltapalaa. Yhtä jauhelihasalaattiannosta (jauheliha, salaatti, kurkku, paprika, tomaatti, fetajuusto, chilimajoneesi) myöhemmin tunnin kuluttua luku oli 5,1.

Eli ihan jees päivä noiden numeroiden suhteen. Vähän nätimmin olisin toki voinut iltasella käyttäytyä.

PS. On muuten pöljää, ettei neuvolasta saanut noita mittaukseen tarvittavia neuloja ja liuskoja kuin muutaman hassun. Nyt ne liuskat on loppu ja lisää pitää hakea omahoitotarvikkeiden jakelupisteestä Kivelän sairaalasta. Miks kaikesta pitää tehdä niin hankalaa?

SOKERIRASITUSKOE – JA KUINKAS SITTEN KÄVIKÄÄN

Siitä pelotellaan ympäri vauvafoorumeita ja mammablogeja. Sen läpikäyneet muistavat kertoa miten pahaa ja ällöttävää ja kamalaa se litku olikaan, miten oksetti, pyörrytti, heikotti ja meinasi nukahtaa pystyyn.

Kyseessä on tietenkin suurimmalle osalle odottavista äideistä tehtävä sokerirasituskoe, ja voin nyt paljastaa teille, ettei se ollut lainkaan niin kamalaa. Olihan se litku makeaa ja ajatus parin desin vadelmaesanssilla maustetun sokerilitkun kulauttamisesta tyhjään vatsaan puistatti etukäteen, mutta ainakin tää mamma hoiti homman kotiin ihan kunnialla ja oli vallan yllättynyt siitä, miten ”hyvää” se mehu olikaan. Tai siis, eikö kaikki tripit ja grandit maistu just tolta?

labrassa / Soppaa ja sirkushuveja

Kävin sokerirasitukskokeessa viime viikon perjantaina, raskausviikolla 26. Homma hoidetaan niin, että ollaan n. 12 tuntia paastolla, mitataan verestä paastoarvo, nautitaan 75g sokeria sisältävä liuos, odotetaan tunti, mitataan verensokeri, odotetaan toinen tunti ja mitataan uudestaan verensokeri.

Mulla oli labrassa mukana vanhoja Vauva-lehtiä ja aika meni ihan sukkelaan. Mammakollegaa tuntui heikottavan enemmänkin ja hän vietti suurimman osan ajasta makuullaan toisessa huoneessa, itse tunsin vain tunnin kohdalla kovaa väsymystä, joka kuitenkin meni ohi nopsaan. Jaakko odotti mua sairaalan käytävällä aamupalan kanssa ja vietimme romanttisen ruokailuhetken siinä loisteputkia vaihtavien talonmiehien valvovien silmien alla.

Ihana neuvolatätini soitteli tuloksista jo iltapäivällä ja niinhän siinä kävi, kuten pelkäsin. Diagnoosina raskausdiabetes, kahden tunnin arvo ylitti sallitun rajan. Sinäänsä ihan odotettavissa oleva tuomio, suvussa nimittäin diabetestä esiintyy eikä tuo meikäläisen painokaan asiaan auta. Ilmeisesti myös kaksosraskaus lisää riskiä sairastua.

Sokerimittari, raskausdiabetes, Soppaa ja sirkushuveja

Niinpä kotiuduin edellisestä neuvolasta ikioman sokerimittarin kanssa. Vempele olikin jo tuttu entuudestaan, viimeksi vanhemmilla kyläillessä nimittäin mittailin huvikseen sokereitani isän mittarilla ja luvut näyttivät silloin ihan kelvollisilta. Nyt olisi tarkoitus mittailla kotona, alkuun päästään (ja toivottavasti loppuunkin) ottamalla paastoarvot neljältä aamulta joka toinen viikko ja päiväkäyrä (arvo ennen ja jälkeen jokaisen aterian) kerran kahdessa viikossa.

Lyhyen empiirisen tutkimuksen jälkeen voin todeta, että aamupaasto karkaa yli sallitun rajan, mikäli edellisenä iltana on nauttinut jälkiruoaksi vohveleita. Yritämme siis syödä järkevästi, kevyesti, tasaisin väliajoin ja tyhjiä hiilareita vältellen. Raportoin sitten myöhemmin, että miten menee.

Tilaa päivitykset sähköpostiin!

Liity 9 tilaajien joukkoon

bloglovin:
Hannan soppa
klikkaa tästä ruokablogiini!
.