SAIRAALALAIFFII - soppaa ja sirkushuveja

SAIRAALALAIFFII

isi hoitaa / Soppaa ja sirkushuveja

Sairaalassa aamupalalla / Soppaa ja sirkushuveja

sushia / Soppaa ja sirkushuveja

täti hoitaa / Soppaa ja sirkushuveja

kotiin! / Soppaa ja sirkushuveja

Kyllä meistä pidettiin hyvää huolta Naistenklinikalla. Mähän ehdin kuluttaa sairaalan lakanoita viikon päivät sitten yhteensä. Mut otettiin osastolle kohonneen verenpaineen takia torstaina, Muikkujen synnytys käynnistettiin sunnuntaina ja seuraavana torstaina pääsimme koko perhe kotiin.

Sairaalaelämä on aikamoista odottelua: milloin odotellaan labratätiä, milloin lastenlääkäriä ja edellisen ruokailun jälkeen seuraavaa ruokailua. Mutta mihinkäs siellä olisikaan kiire. Jännitystäkin piisasi, kun kotiinlähtöpunnitusta odotellessamme pärähtivät palohälyttimet soimaan. Väärä hälytys, onneksi.

Saimme perhehuoneen synnytyksen jälkeen, jossa Jaakkokin sai nukkua ja osallistua vauvojen hoitoon 24/7. Toki lähetin hänet välillä tärkeille asioille, kuten sushin tai suklaan hakuun sekä kissojen ruokintaan.

Vauvat viettivät sairaalassa siis kolme ja puoli vuorokautta äidin ja iskän rinnan päällä nukkuen. Äiti ja iskä siinä samalla opettelivat vaipanvaihtoa, pukemista ja pesemistä – jostain selkärangasta ne taidot tulivat vallan helposti. Muikkujen painot lähtivät ensimmäisen vuorokauden normaalin notkahduksen jälkeen hienosti nousuun lisämaidon ansiosta, sokerit pysyivät hyvinä ja bilirubiiniarvot melko kaukana sinivalohoitorajasta. Reippaat pienet tirriäiset.

Mutta oma koti. Ei ole parempaa. Täällä on vihdoin mammakin saanut vähän nukuttua, sairaalassa kun tuntui aina joku kätilö tai labratäti paukkaavan ovesta sisään heti silmät ummistettua. Mistä ne arvaskin.

Sellasen virheen tein, että nappasin mukaani kotiin vanhemmiltani saadun kukkakimpun. Se kuulemma tarkoittaa, että palaamme takaisin. En siis taidakaan laittaa vielä mammapöksyjä myyntiin…

6 Kommentit
  • Virpi sanoo:

    Hassua… Minulle sanottiin juuri toisinpäin, että ne pitää ottaa mukaan. Muuten niitä tulee ”noutamaan”. Esikoiseni kohdalla jätin kukat sairaalaan ja kuopukseni kanssa otin mukaan. Lämpimät onnittelut perheenlisäyksestä! He ovat todella suloisia :*

    • Hanna sanoo:

      No toihan kyllä käy paljon enemmän järkeen ;-)
      Kiitos onnitteluista!

  • Sari sanoo:

    Onnea vielä kerran koko perheelle! Liikuttavaa katsoa näitä kuvia, uusia ihmisen taimia ja miten teistä tuli nyt perhe! Muistuu mieleen ne omat ensimmäiset päivät (hui, jo yli 12 vuoden takaa) ! Nautikkaa!

  • mariaelina sanoo:

    Onnea! Ihan kyyneliin asti liikutuin näistä tunnelmista ja kuvista. Tuijottelin omaa 8-kuista tytärtäni (ja pikkuhiljaa kasvavaa uutta vauvamahaani, 14 vkoa kasassa, hui) ja tajusin, että aika tosiaan on mennyt aivan h-u-r-j-a-a vauhtia! Nauttikaa :)

    • Hanna sanoo:

      Kiitos :)
      Ja vautsi – teillä on kohta hulinaa! Onnea odotukseen <3

Tilaa päivitykset sähköpostiin!

Liity 9 tilaajien joukkoon

bloglovin:
Hannan soppa
klikkaa tästä ruokablogiini!
.