SOKERIRASITUSKOE - JA KUINKAS SITTEN KÄVIKÄÄN - soppaa ja sirkushuveja

SOKERIRASITUSKOE – JA KUINKAS SITTEN KÄVIKÄÄN

Siitä pelotellaan ympäri vauvafoorumeita ja mammablogeja. Sen läpikäyneet muistavat kertoa miten pahaa ja ällöttävää ja kamalaa se litku olikaan, miten oksetti, pyörrytti, heikotti ja meinasi nukahtaa pystyyn.

Kyseessä on tietenkin suurimmalle osalle odottavista äideistä tehtävä sokerirasituskoe, ja voin nyt paljastaa teille, ettei se ollut lainkaan niin kamalaa. Olihan se litku makeaa ja ajatus parin desin vadelmaesanssilla maustetun sokerilitkun kulauttamisesta tyhjään vatsaan puistatti etukäteen, mutta ainakin tää mamma hoiti homman kotiin ihan kunnialla ja oli vallan yllättynyt siitä, miten ”hyvää” se mehu olikaan. Tai siis, eikö kaikki tripit ja grandit maistu just tolta?

labrassa / Soppaa ja sirkushuveja

Kävin sokerirasitukskokeessa viime viikon perjantaina, raskausviikolla 26. Homma hoidetaan niin, että ollaan n. 12 tuntia paastolla, mitataan verestä paastoarvo, nautitaan 75g sokeria sisältävä liuos, odotetaan tunti, mitataan verensokeri, odotetaan toinen tunti ja mitataan uudestaan verensokeri.

Mulla oli labrassa mukana vanhoja Vauva-lehtiä ja aika meni ihan sukkelaan. Mammakollegaa tuntui heikottavan enemmänkin ja hän vietti suurimman osan ajasta makuullaan toisessa huoneessa, itse tunsin vain tunnin kohdalla kovaa väsymystä, joka kuitenkin meni ohi nopsaan. Jaakko odotti mua sairaalan käytävällä aamupalan kanssa ja vietimme romanttisen ruokailuhetken siinä loisteputkia vaihtavien talonmiehien valvovien silmien alla.

Ihana neuvolatätini soitteli tuloksista jo iltapäivällä ja niinhän siinä kävi, kuten pelkäsin. Diagnoosina raskausdiabetes, kahden tunnin arvo ylitti sallitun rajan. Sinäänsä ihan odotettavissa oleva tuomio, suvussa nimittäin diabetestä esiintyy eikä tuo meikäläisen painokaan asiaan auta. Ilmeisesti myös kaksosraskaus lisää riskiä sairastua.

Sokerimittari, raskausdiabetes, Soppaa ja sirkushuveja

Niinpä kotiuduin edellisestä neuvolasta ikioman sokerimittarin kanssa. Vempele olikin jo tuttu entuudestaan, viimeksi vanhemmilla kyläillessä nimittäin mittailin huvikseen sokereitani isän mittarilla ja luvut näyttivät silloin ihan kelvollisilta. Nyt olisi tarkoitus mittailla kotona, alkuun päästään (ja toivottavasti loppuunkin) ottamalla paastoarvot neljältä aamulta joka toinen viikko ja päiväkäyrä (arvo ennen ja jälkeen jokaisen aterian) kerran kahdessa viikossa.

Lyhyen empiirisen tutkimuksen jälkeen voin todeta, että aamupaasto karkaa yli sallitun rajan, mikäli edellisenä iltana on nauttinut jälkiruoaksi vohveleita. Yritämme siis syödä järkevästi, kevyesti, tasaisin väliajoin ja tyhjiä hiilareita vältellen. Raportoin sitten myöhemmin, että miten menee.

2 Kommentit
  • muumi_otus sanoo:

    Minä jännitin sokerirasitusta hirveästi kaikkien pelottelujen takia, mutta ei se minustakaan ollut niin paha. Ihan pillimehulta maistui litku ja siitä tuli raukea olo, mutta ei mitään dramaattista. Harmi, että sulle tuli raskausdiabetes. Tsemppiä sen kanssa!

    • Hanna sanoo:

      Kiitos, kyllä sen kanssa pystyy elämään :) Tuleepahan ainakin tarkemmin seurattua mitä suuhunsa laittaa ja miten se vaikuttaa.

Tilaa päivitykset sähköpostiin!

Liity 7 tilaajien joukkoon

bloglovin:
Hannan soppa
klikkaa tästä ruokablogiini!
.